BOLOGNESE
Bolognese voi olla erinomainen valinta perheellenne, jos etsitte rauhallista ja sosiaalista koiraa, joka on kiintynyt perheeseensä. Tämä pieni, mutta tiivisrakenteinen koira tunnetaan pörröisestä, valkoisesta turkistaan ja tasaisesta luonteestaan. Bolognese on yleensä mukana kaikessa kodin aktiviteetissa ja on leikkisä, mutta rauhallisempi kuin monet muut Bichon-sukulaisensa.
Luonne
Luonteeltaan bolognese on hillitty ja yleensä ei erityisen vilkas. Se on kekseliäs, tasainen ja erittäin kiintynyt isäntäväkeensä ja lähipiiriinsä. Tämä tekee bolognesesta erinomaisen kumppanin, joka tuo paljon iloa ja rakkautta perheeseensä.
Bolognese sopii hyvin ensikertalaisille koiranomistajille, vanhemmille ihmisille ja perheille, joissa on lapsia, sillä se on ystävällinen ja kärsivällinen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että bolognese vaatii säännöllistä turkinhoitoa, kuten viikoittaista harjausta ja säännöllisiä pesuja, estääkseen takkujen muodostumisen.
Hoito ja Elinikä
Bolognesen hankinta on merkittävä sitoumus, sillä tämä seurakoira voi elää keskimäärin 12–15 vuotta, ja vanhimmat jopa lähes 20 vuotta. Se vaatii huolenpitoa, säännöllistä ulkoilua, laadukasta ravintoa ja aikaa yhteisiin leikkeihin ja seurusteluun. Jos olette valmiita sitoutumaan näihin vaatimuksiin, bolognese voi tuoda paljon iloa ja rakkautta perheeseenne.
Bolognese on yleisesti ottaen terve rotu, mutta kuten kaikilla roduilla, sillä on joitakin terveysongelmia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Bologneseille suositellaan virallisia polvi- ja silmätutkimuksia, sillä rodulla esiintyy polvilumpion sijoiltaanmenoa (patellaluksaatiota) ja silmäsairauksia, kuten ylimääräisiä ripsiä luomen sisäpinnalla (distichiasis), etenevää verkkokalvon rappeutumista (PRA) ja kaihia.
Perustiedot
- Alkuperämaa: Italia
- Käyttötarkoitus: Seurakoira
- FCI:n luokitus:
- Ryhmä 9 seura- ja kääpiökoirat
- Alaryhmä 1 bichonit ja sukulaisrodut
- Käyttökoetulosta ei vaadita
Historia
Bolognese kehittyi vuosisatoja sitten Bolognan alueella Italiassa, mistä se on saanut nimensä. Sillä ja maltankoiralla on yhteinen alkuperä, sillä molemmat polveutuvat Aristoteleen "canes melitensis" -nimellä kutsumista pikkukoirista. Bolognese tunnettiin jo Rooman valtakunnan aikaan ja renessanssin aikana siitä tuli paikallisen aateliston suosikki.
Hallitsijat antoivat bologneseja korkea-arvoisiksi lahjoiksi, kuten Cosimo de Medici, joka lahjoitti Brysseliin kahdeksan bolognesea belgialaisille aatelisille vuonna 1668. Esten herttua puolestaan lahjoitti kaksi bolognesea Espanjan kuninkaalle Filip II:lle, ja Italian kuningas Umberto antoi yhden Belgian prinsessalle Joselle syntymäpäivälahjaksi. Bolognesea on kuvattu historiallisissa maalauksissa, kuten Goyan, Tizianin ja Pieter Brueghel vanhemman teoksissa.
Bologneseja on käytetty muinoin laivakoirina pyydystämässä rottia ja hoveissa sängyn lämmittäjinä. Aatelissukujen hävitessä rotu oli lähellä kuolla sukupuuttoon, erityisesti 1980-luvulla. Muutama eurooppalainen kasvattaja, erityisesti italialainen Gian Franco Giannelli, onnistui kuitenkin elvyttämään rodun. Nykyiset bologneset polveutuvat kahdesta linjasta: italialaisesta ja venäläisestä. Tämä yhteys näkyy myös venäjänbolonkan syntyhistoriassa, sillä samoja koiria on käytetty kummankin rodun jalostukseen.
Vuonna 1989 Suomeen tuotiin ensimmäiset bologneset Tanskasta. Vuonna 1990 Liz Stannard toi ensimmäiset bologneset Britanniaan, ja rotu nähtiin ensimmäisen kerran Cruftsissa vuonna 2002.